"Ahdistus.
En saa unta ja on ihan kamala olo.
Välillä tuntuu että viimeset 10kk on ollut vaan pahaa unta ja oikeasti vielä yritän käydä koulua ja musta tulee lähihoitaja vuonna 2011.
Olen vielä lihava, mutta onnellinen.
Mulla on ystäviä ja unelmia.
Mutta ei, se painajainen on mun elämä, oon laihtunut, eristäytynyt ja menettänyt suunnan elämässä."

Kävin eilen yöllä kirjottamassa tuon pätkän toiseen blogiini, mutta kävin poistamassa sen tänään sieltä.
Mua ahdisti ihan kamalasti ja tuon jälkeen käteni sai kaksi uutta, syvää arpea.
Mä olen idiootti.

Mä en tiedä mikä vika mun silmiini tänään tuli, mutta kun olin H&M'n sovituskopissa ja katsoin mun jalkoja, niin ne näyttivät ihan hyvän kokoisilta.
Jopa sellasilta joihin vois olla tyytyväinen.
Mutta kun tulin kotiin, totesin niiden olevan oikeasti aika paksut.
Reidet on kohta, jota vihaan vartalossani varmaan eniten.
Käsivarret on alkanut ahistaa mua tässä lähipäivinä myös.
Voi helvetti tätä elämää.

Mummo soitti tänään ja selitti innoissaan, että kun menen sinne, saan tehdä veljen kanssa torttuja ja pipareita.
Voi kun kiva, haluatteko paisuttaa mut ennen joulua, jotta musta on sitten syömistä koko perheelle?
Ällötän itseäni.

Tuolla keikalla E muuten halasi mua ja totesi mun olevan pieni.
Tuliko hyvä olo, tuliko?